Kiertotalous vaatii organisaatiolta kulttuurinmuutosta ja rohkeutta uudenlaiseen yhteistyöhön

Yhden jäte on toisen raaka-aine. Yhden tyhjillään oleva tila sopii toisen toimintaan täydellisesti. Kiertotalous avaa nyt vauhdilla uusia, kestävämpään rakennettuun ympäristöön tähtääviä liiketoimintamahdollisuuksia. Rohkeat edelläkävijät ja aktiiviset verkostoitujat erottuvat ja nousevat näkyviksi menestystarinoiksi, sillä inspiroivia esimerkkejä tarvitaan.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman luonnonvaroista [1]. Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on yli 30 prosenttia [2] ja rakentaminen synnyttää puolet Suomessa kertyvästä jätteestä [3]. Vaikutukset ulottuvat laajalle ja siksi juuri rakennetussa ympäristössä voidaan tehdä kauaskantoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ymmärrys kiertotalouden merkityksestä kiinteistö- ja rakennusalalla on kasvanut Suomessa kovaa vauhtia. Yhteistä visiota rakennetun ympäristön kiertotaloudelle on vienyt eteenpäin esimerkiksi Sitran ja Green Building Finlandin Kiertotaloussprintti-hanke, joka on yhdistänyt alan toimijat kehittämään kestävää liiketoimintaa kiertotalouden ympärille.

– Kiertotalous on ennen kaikkea talousmalli, jossa resurssit eivät mene hukkaan vaan ovat tehokkaasti käytössä säästäen niin CO2-päästöjä kuin luonnonvaroja. Samalla se luo uutta liiketoimintaa ja muodostaa uudenlaisia kumppanuuksia toimijoiden ja toimialojen välillä, sanoo asiakkuusjohtaja Lotta Suistoranta Taskuista.

Kiertotaloussprintti-hankkeessa on tunnistettu jo vuosi sitten lähes 60 Suomessa toimivaa rakennus- ja kiinteistöalan kiertotaloushanketta, -projektia tai koulutusta ja luku kasvaa. Yhä useammat ovat tietoisia kiertotalouden mahdollisuuksista, ja myös kuluttajien halu asua ja elää resurssiviisaasti kasvaa jatkuvasti. Kiertotalous on siis jo täällä.

Kiertotalous vaatii yrityksiltä ja organisaatioilta uudenlaista tapaa toimia

Rakentamisen ja kiinteistöalan toimijoille kiertotalous tarkoittaa, että rakennuksiin sitoutuneet materiaalit ja arvo säilyy mahdollisimman pitkään käytössä. Kiertotalous tekee jätteestä raaka-ainetta, hyödyntää hukkaa ja sivuvirtoja, pitää tilat tehokkaassa käytössä ja hyödyntää vanhoja tiloja tai kokonaisia ympäristöjä uudistamalla niitä elinkaaren lopulla.

– Kiertotalous vaatii uudenlaista asennetta ja kykyä toimia monenlaisten kumppanien kanssa. Roolit muuttuvat ja se, kuka on kenenkin asiakas ja kuka esimerkiksi raaka-aineen toimittaja, vaihtelee tilannekohtaisesti. Toisen sivuvirta tai hyödyntämätön neliö voikin olla toisen resurssi. On helpompi toimia yhdessä erilaisten sidosryhmien kanssa, jos onnistuu luomaan ympärilleen luottamusta ja innostusta, Suistoranta sanoo.

Onnistuminen uudenlaisessa verkostomaisessa talousmallissa edellyttääkin organisaatioilta paitsi avoimuutta myös rohkeutta katsoa omaa toimintaansa eri kannoilta.

– Menestys kysyy myös uudenlaista yritys- tai organisaatiokulttuuria, jossa vuorovaikutuksella on iso merkitys. Kiertotalous saattaakin olla digitalisaation lisäksi toinen merkittävä ilmiö, joka uudistaa kiinteistö- ja rakennusalaa perinpohjaisesti lähivuosina.

Organisaation viestinnällisillä valmiuksilla luodaan otollinen maaperä innovaatioiden ja uusien ansaintamallien kehittämiselle.

– Uudenlaiset ratkaisut eivät välttämättä löydy itsestään tai helposti, vaan niiden etsimiseen on pystyttävä ottamaan mukaan laajasti monenlaisia ihmisiä, ja ongelmien ratkaisuun on osallistettava oman organisaatioin lisäksi asiakkaat ja kumppanit. Onneksi asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan uudenlaisen kulttuurin rakentamiseen voi saada apua esimerkiksi viestinnän ammattilaisilta, Suistoranta toteaa.

Innostavia esimerkkejä tarvitaan

Vaikka kiertotalous on jo totta myös KIRA-alalla, sitä on skaalattava isompiin mittasuhteisiin. Suistorannan mukaan on tarvetta nostaa esille kiertotalouden onnistuneita esimerkkejä rakennetun ympäristön saralta. Raporttien ja tutkimusten lisäksi tarvitaan innostajia.

– Tarvitaan konkreettisia esimerkkejä, puhuttelevia tarinoita sekä rohkeita edelläkävijöitä ja vetureita vahvistamaan viestiä sekä inspiroimaan muita. Kiertotalous on edelleen mahdollisuus erottua ja saada positiivista näkyvyyttä. Rakennetun ympäristön toimijat ovat avainasemassa kiertotalousyhteiskunnan luomisessa.

Suistoranta kehottaa KIRA-alan toimijoita jakamaan avoimesti kokemuksiaan kiertotalouden hyödyistä, käyttämään puheenvuorojaan aiheesta, käymään aktiivista vuoropuhelua muiden toimijoiden kanssa sekä osallistamaan rakennusten käyttäjiä entistä tiiviimmin mukaan resurssiviisaaseen arkeen.

Kaatopaikalta uusiomateriaaliksi ja neliöt tehokkaaseen käyttöön

Eräs konkreettinen esimerkki rakennusalan kiertotaloudesta on juuri käynnistynyt WOOL2LOOP-innovaatiohanke, jossa rakennusmateriaalivalmistaja Saint-Gobain Finland kumppaneineen tähtää mineraalivillan muuttamiseen rakennus- ja purkujätteestä uusiomateriaaleiksi. Mukana on 15 yritystä ja tutkimuslaitosta eri puolilla Eurooppaa.

Hanke on hyvä esimerkki monen toimijan välisestä yhteistyöstä ja siitä, miten tuote ei ensimmäisen käyttötarkoituksen loputtua päädy kaatopaikalle, vaan se saadaan talteen ja käyttöön uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Kiinteistöalaa kierotalous puolestaan kannustaa maksimoimaan tilojen käyttöä ja ideoimaan myös käyttäjäryhmiä uusiksi. Monikäyttöisyys ja jakaminen ohjaavat kiertotalousajattelua.

– Esimerkiksi Helsingin kaupungin Jakomäen sydän -palvelurakennus edustaa tällaista monikäyttöistä ajattelua. Samaan rakennukseen sijoittuvat koulu, päiväkoti, nuorisotalo ja leikkipuisto ja lisäksi tiloja voivat käyttää kaupunkilaiset. Toisaalla esimerkiksi Spondan jo tunnetuksi tullut coworking-tila Mothership of Work ja muut sen kaltaiset konseptit voivat tuoda uudenlaisia käyttäjiä toimitilakohteeseen. Ja vajaakäytöllä olevat tilat puolestaan voi saada tehokkaammin käyttöön esimerkiksi tapahtumatilojen Airbnb:ksikin kutsutun Venuun avulla, Suistoranta sanoo.

Entä mitä tehdä tyhjilleen jääneille toimitilakiinteistöille? Pääkaupunkiseudulla on 1,2 miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa, jolle pitäisi löytää uusia käyttäjiä.

– Jos uusi käyttäjä ei löydy vanhasta kohderyhmästä, on syytä ajatella isommin: Olisiko mahdollista muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta, tai löytyisikö nykyiselle tilalle uudenlaista käyttäjäryhmää”, Suistoranta kannustaa.

Yhtenä esimerkkinä rohkeasta ajattelutavasta hän mainitsee Myyrmäen Virtatalon. Kiinteistönomistaja Elo tarjosi tyhjiä tilat Helsingin yliopiston maantieteen opiskelijoiden käyttöön, jotka pääsivät näin visioimaan tulevaisuuden kaupunkielämää autenttisessa ympäristössä.

 

——————————————-

Taskut on monipuolinen kiinteistö- ja rakennusalan viestinnän kumppani. Autamme parantamaan vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, markkinoimaan kestäviä tuotteita ja palveluja tai hyödyntämään uusia mahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan markkinoilla.

Kysy lisää viestinnän palveluista: Lotta Suistoranta, lotta.suistoranta@taskut.fi

 

Muita ajankohtaisia

näytä kaikki

23.5.2019

Viestintä on rakennushankkeen johtamisen työkalu – Näin Jyrkkälän peruskorjauksessa uusittiin myös asuinalueen imago

Rakennushanketta ei voi johtaa onnistuneesti ilman toimivaa viestintää. Turkulaisen Jyrkkälän aluekorjaushankkeessa viestintä oli yksi avaintulosalueista ja kehitysvaiheesta asti päätöksenteon ytimessä. Aktiivinen vuoropuhelu käyttäjien kanssa, tiivis kommunikaatio projektiryhmän sisällä sekä ulkoisten sidosryhmäsuhteiden

16.4.2019

Mika Valtonen ja Samuli Norhomaa tuovat kiinteistö- ja media-alan asiantuntemusta Taskujen hallitukseen

Rakennetun ympäristön viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijayritys Taskut Communications Oy:n hallitukseen on kutsuttu kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, DI, EMBA Mika Valtonen ja VTM, MBA Samuli Norhomaa. Uusi hallitus aloittaa toimintansa välittömästi. – Haluamme saada ulkopuolista ja laajempaa näkemystä sekä strategista osaamista

30.3.2019

Immersiivinen kokemus ihastuttaa – hyödynnätkö jo tätä ilmiötä kiinteistömarkkinoinnissa?

Amos Rexin avajaisnäyttely räjäytti kertaheitolla Helsingin museouutuuden kansalaisten tietoisuuteen viime vuonna. Valotapahtuma Lux Helsinki toi tammikuussa jälleen puoli miljoonaa kävijää keskelle urbaania valotaidetta. Helmikuussa avattu Helsinki-Vantaan lentoaseman Aukio upottaa matkustajat huikeaan 360-asteiseen suomalaiseen