Viestintä on rakennushankkeen johtamisen työkalu – Näin Jyrkkälän peruskorjauksessa uusittiin myös asuinalueen imago

Rakennushanketta ei voi johtaa onnistuneesti ilman toimivaa viestintää. Turkulaisen Jyrkkälän aluekorjaushankkeessa viestintä oli yksi avaintulosalueista ja kehitysvaiheesta asti päätöksenteon ytimessä. Aktiivinen vuoropuhelu käyttäjien kanssa, tiivis kommunikaatio projektiryhmän sisällä sekä ulkoisten sidosryhmäsuhteiden hoitaminen ohjaavat hanketta kohti tavoitteita ja vahvistavat toimijoiden yhteispeliä.

Miten uudistaa kokonaisen asuinalueen imago? Miten säilyttää alueen kilpailukyky muuttuvilla vuokramarkkinoilla? Miten lisätä nykyisten asukkaiden tyytyväisyyttä? Nämä olivat keskeisiä kysymyksiä Jyrkkälän kerrostaloalueen viisivuotisen korjaushankkeen käynnistysvaiheessa vuonna 2014.

Turussa sijaitseva Jyrkkälä 60- ja 70-luvun vaihteessa rakennettu 1300 asukkaan asuinalue, joka koostuu 17 kerrostalosta ja yli 600 vuokra-asunnosta. Talojen julkisivut olivat viidenkympin kynnyksellä tulleet elinkaarensa päähän, ja vuonna 2014 Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku käynnisti lähes 30 miljoonan euron korjaushankkeen. Hankkeen toteutusmuotona oli allianssi, jonka muodostivat tilaajan kanssa rakennuttajakonsultti, pääurakoitsija ja pääsuunnittelija.

Hanke oli iso ja sillä oli paljon uutuusarvoa, sillä kyseessä oli ensimmäinen kokonaista asuinaluetta koskeva allianssimuotoinen korjaushanke Suomessa. Uudenlaista mallia näytti myös perusteellinen tapa hyödyntää viestintää rakennushankkeessa. Tilaaja kiinnitti ammattiviestijän projektiin jo alkumetreiltä, ja viestintä oli kiinteä osa allianssiorganisaation johtamista.

– Allianssiin kuuluu hyvin vahvana tavoitekeskeisyys, ja viestinnällä on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Olimme investoimassa 30 miljoonaa hankkeeseen, joka kestäisi seuraavat viisi vuotta, vaikuttaisi 1300 ihmisen arkeen ja jonka päätavoitteena oli nostaa koko Jyrkkälän imago. Onnistumisen kannalta viestintä oli aivan yhtä tärkeässä asemassa kuin suunnittelukin, sanoo Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolun toimitusjohtajana ja isännöitsijänä syksyyn 2018 asti toiminut Marjatta Roth.

Rothin mukaan olennainen tekijä viestintäkumppanin valinnassa oli yhteisen sävelen löytyminen heti alussa.

– Pitkässä tiimityöskentelyhankkeessa tarvitaan joustavuutta ja luovaa ongelmanratkaisutaitoa. Työtä tehdään Living Lab -tyyppisesti eli suunnittelu ja tekeminen vuorottelevat. Suunnitelmien on reagoitava aikaisempaan toteutukseen ja tässä tarvitaan jatkuvaa dialogia. Hyvä viestinnän ilmapiiri on edellytys yhteistyölle.

Viestintäkumppaniksi valittiin vuonna 2014 rakennetun ympäristön toimialaan erikoistunut Taskut Communications, joka vastasi Jyrkkälän korjaushankkeen viestinnästä koko hankkeen ajan, suunnitteluvaiheesta aina valmistumiseen.

 

“Pitkässä tiimityöskentelyhankkeessa tarvitaan joustavuutta ja luovaa ongelmanratkaisutaitoa. Tässä tarvitaan jatkuvaa dialogia. Hyvä viestinnän ilmapiiri on edellytys yhteistyölle.”

 

Viestintä on omistajan, insinöörin ja käyttäjän välissä

Myös hankkeen rakennuttajakonsultti Juuso Hämäläinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä näkee viestinnän arvon jo hankkeen organisointivaiheessa.

– Isossa hankkeessa on aina paljon sidosryhmiä. Jotta johtaminen olisi tehokasta, on ymmärrettävä sidostyhmien väliset suhteet ja eri osapuolten näkökannat. Viestintä lähteekin liikkeelle sidosryhmäkartan tekemisestä: ketä kuuluu kuulla, keneen halutaan vaikuttaa, kenelle hanketta tehdään ja miksi. Näin tunnistetaan oikea toimintaympäristö, Hämäläinen sanoo.

Viestinnän rooli on Juuso Hämäläisen mukaan rakennushankkeessa omistajan, insinööritaidon ja käyttäjien välissä.

– Tähän välimaastoon tarvitaan ammattilaista, joka tuo viestinnän työvälineet hankkeen käyttöön ja on koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Jyrkkälässä tässä onnistuttiin. Viestintä oli alusta alkaen osa hankkeen DNA:ta.

Allianssihankkeessa pelataan yhteiseen maaliin

Tilaaja kannusti osapuolia pelaamaan samaan maaliin jalkapallojoukkueen tavoin. Ajatus konkretisoitiin muun muassa laatimalla tilaajan ja toteuttajien yhteiselle joukkueelle pelikirja, johon koottiin allianssin tavoitteet ja toimintatavat.

Jyrkkälänpolun toimistoon perustettiin myös Big Room -tila, jossa pidettiin säännöllisiä, allianssin toimintaan kuuluvia työpajapäiviä.

– Big room -päivien aikana hankkeen työryhmä käsittelee moninaisia suunnittelun ja rakentamisen kysymyksiä intensiivisesti. Samalla nousevat esiin myös erilaiset viestinnälliset tarpeet. Kun viestijä on mukana työpajoissa, saadaan sidosryhmien kannalta tärkeät asiat nopeasti vietyä käytäntöön: kenelle pitää viestiä, missä kanavassa, kuinka nopeasti ja mitä vastakysymyksiä esimerkiksi asukkailta saattaa tulla. Yhteistyöllä säästettiin aikaa ja tehostettiin kommunikaatioprosessia, sanoo hankkeen viestintäkoordinaattorina toiminut asiakkuusjohtaja Lotta Suistoranta Taskuista.

 

Kun viestijä on mukana työpajoissa, saadaan sidosryhmien kannalta tärkeät asiat nopeasti vietyä käytäntöön. Yhteistyöllä tehostetaan kommunikaatioprosessia.

 

Katseet taloista ihmisiin

Asuinalueen uudistaminen ei ole pelkkää rakennustekniikkaa. Vetovoimainen imago rakentuu kokonaisuudesta. Kiinteistöjen kehittämisessä katse onkin käännettävä tekniikasta myös seinien sisäpuolelle: ihmisiin, jotka rakennettua ympäristöä käyttävät.

Jyrkkälässä asukkaiden toiveita kuultiin tarkasti. Tiedotustilaisuuksia, työpajoja ja asukaskokouksia järjestettiin yli kaksikymmentä.

– Kyseessä oli hyvin viestintäintensiivinen hanke. Asukkaat asuivat alueella koko ajan, ja julkisivujen, parvekkeiden ja ikkunoiden korjaustyöt tulivat kirjaimellisesti muutamien metrien päähän heistä. Asunnoissa käytiin kymmeniä kertoja – pahimmillaan jopa yli 50 kertaa, kertoo Suistoranta.

Marjatta Roth kiittelee Taskujen roolia asukastiedottamisessa.

– Asiantuntijalla oli tärkeä rooli huolehtia siitä, että tekninen informaatio kerrotaan asukkaille ymmärrettävässä muodossa, positiivisessa sävyssä ja hyvissä ajoin etukäteen, eikä vaan töksäytetä, että tunnin päästä on vedet poikki.

Yhtenä onnistuneimpana toimenpiteenä Roth pitää asuntojen käyntilokia, johon jokainen työmies merkitsi käyntinsä. Juuri tällaisilla keinoilla voitiin konkreettisesti osoittaa, että asukas huomioidaan, eikä hänen ylitseen kävellä.

Jyrkkälälle perustettiin myös Facebook-sivut asukasdialogia varten, minkä lisäksi asukkailla oli omia sosiaalisen median ryhmiään. Jälkimmäisiä hankkeen viestintä ei voi hallita, mutta se voi tarjota hankkeen virallisissa kanavissa tietoa avoimesti ja nopeasti eteenpäin jaettavaksi.

 

“Asiantuntijalla oli tärkeä rooli huolehtia siitä, että tekninen informaatio kerrotaan asukkaille ymmärrettävässä muodossa, positiivisessa sävyssä ja hyvissä ajoin etukäteen.”

 

Uudistunut alue kaikkien tietoisuuteen

Viisivuotinen korjaushanke huipentui päätösjuhliin Jyrkkälän 50-vuotisjuhlavuonna, keväällä 2018.

– Olimme pitäneet taloryhmäkohtaisia juhlia jokaisen vaiheen valmistuttua. Koko hankkeen päätteeksi halusimme vielä järjestää loppukaronkan ja tarjota asukkaille yhteisen kokemuksen siitä, että nyt työmaa on ohi ja onpa meillä hienoa. Kasvokkain käyttäjien kanssa käydyt keskustelut toivat myös paljon sellaista palautetta, mitä ei kyselyillä saataisi. Erityisen hienoja olivat lasten ideat, joita siinä kakkumehulla saimme kuulla. Nämä johtivat muun muassa MLL:n perhekahvilatoiminnan käynnistämiseen, Marjatta Roth kertoo.

Kaupunkifestari-tapahtuman avulla kutsuttiin turkulaiset tutustumaan ja ihastumaan Jyrkkälään, ja sen myötä haluttiin tavoittaa potentiaalisten uusien asukkaiden kohderyhmät. Tapahtuma tuki Jyrkkälänpolun tavoitteita rakentaa positiivista tunnettuutta uudistuneelle imagolleen.

Jyrkkälän korjaushankkeen viestintä onnistui mittarien valossa tavoitteissaan. Viestinnän laajemman arvon voi Rothin mielestä nähdä, kun ajattelee toisin päin. Mitä jos viestintään ei olisi panostettu?

– Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi asukastiedottamiseen ei panosteta? Jos ihmiset eivät saa tietoa, he kokevat, ettei heitä arvosteta. Tietämättömyys johtaa negatiivisuuteen ja huonoon ilmapiiriin. Viestinnässä on pitkälti kyse ennaltaehkäisystä. Se on kuin rokotuksen ottaminen sairautta vastaan. Monesti unohdetaan, kuinka tärkeää ennakointi on ja kuinka paljon sen eteen pitää tehdä töitä, Roth sanoo.

Juuso Hämäläinen on samoilla linjoilla.

– Jos viestintään ei olisi satsattu, tekeminen olisi ollut vähemmän suunnitelmallista, sellaista tulipalojen sammuttelua. Yllätyksellisyyttä olisi ollut enemmän.

 

“Viestinnässä on pitkälti kyse ennaltaehkäisystä. Se on kuin rokotuksen ottaminen sairautta vastaan. Monesti unohdetaan, kuinka tärkeää ennakointi on ja kuinka paljon sen eteen pitää tehdä töitä.”

 

NÄIN JYRKKÄLÄSSÄ ONNISTUTTIIN

Viestintä oli yksi Jyrkkälän allianssimuotoisen korjaushakkeen avaintulosalueista. Vaikutuksia asukastyytyväisyyteen mitattiin säännöllisillä kyselyillä hankkeen eri vaiheissa.

  • Asukastyytyväisyys pysyi koko hankkeen ajan 3-4 % korkeampana kuin ennen hanketta.
  • Viihtyvyys kasvoi lähtötilanteeseen verrattuna 4 % ja suositteluhalukkuus 10 %.
  • Poismuuttohalukkuus laski yli 25 %.
  • Asukkaat olivat tyytyväisiä lopputuloksiin: 95 % piti alueen uudistumista positiivisena asiana ja 85 % mielestä se paransi omaa viihtymistä ja Jyrkkälän arvostusta.
  • Jyrkkälästä julkaistiin yli 30 artikkelia ja omiin viestintäkanaviin sitoutui yli 300 seuraajaa
  • Valmistujaisjuhlissa vieraili yli 1000 kävijää.
  • Asuntojen käyttöaste ei muuttunut oleellisesti hankkeen aikana.

 

 

Kysy lisää rakennushankkeiden viestinnän palveluista: Lotta Suistoranta, lotta.suistoranta@taskut.fi

 

Muita ajankohtaisia

näytä kaikki

14.10.2019

Taskut vahvistaa tiimiään palvelumuotoilun ja strategisen suunnittelun osaamisella

Taskujen osaaminen vahvistuu erityisesti kauppakeskusmarkkinoinnin kehittämisen, palvelumuotoilun sekä viestinnän strategisen suunnittelun osalta. Meri Peltola ja Kia Lindström auttavat kehittämään asiakaskokemusta ja viestinnän sisältöjä pitkäjännitteisesti strategiaa tukien.   Syyskuussa asiantuntijaorganisaatiomme täydentyi

12.8.2019

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta luo hyviä vuokralaissuhteita ja uutta säpinää historiallisiin rakennuksiin

Yhä useampi yritys valitsee toimitilat nyt ympäristösertifioidusta kiinteistöstä. Taustalla on nopeasti kasvava vaatimus toimitilojen vastuullisuutta kohtaan, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski. Kestävästi rakennetussa tai perusparannetussa kiinteistössä käyttäjät viihtyvät hyvin, mikä näkyy pitkinä

4.6.2019

Kiertotalous vaatii organisaatiolta kulttuurinmuutosta ja rohkeutta uudenlaiseen yhteistyöhön

Yhden jäte on toisen raaka-aine. Yhden tyhjillään oleva tila sopii toisen toimintaan täydellisesti. Kiertotalous avaa nyt vauhdilla uusia, kestävämpään rakennettuun ympäristöön tähtääviä liiketoimintamahdollisuuksia. Rohkeat edelläkävijät ja aktiiviset verkostoitujat erottuvat ja nousevat näkyviksi menestystarinoiksi, sillä